Miten hyvältä tuntuu istua hellehattu päässä kotiterassilla ja katsella erään kauniin kesäillan kuvia ja tietää, että näitä päiviä on vielä lisää tiedossa. Näinä trooppisen kuumina päivinä ei Helsingin rantamaisemat ja tunnelma häviä millekään Euroopan isommalle Rivieralle. Aika tuntuu pysähtyneen, kun helleaalto kiertää kylmimmänkin pään pikkusormensa ympärille.
Tyttöjen vapaapäivään kuului tallustelu kaupungilla, kunnes hikikarpaloiden siivittämänä piti siirtyä Eiran rannan, niin tuttuihin ja rakkaisiin näkymiin, joissa siintää pieni toive viilentävästä merituulesta. Näihin maisemiin, kun ei voi vuosienkaan saatossa kyllästyä. Sen tietävät kaikki kallioilla makoilevat, kaukaiseen vaaleanpunaiseen horisonttiin tuijottelevat silmäparit.
Sen verran on ilmeisesti ikä tehnyt tehtävänsä, että
kieltäydyimme nauttimasta viileää, pirskahtelevaa Proseccoa pelkistä muovimukeista. Matkalla
rantaan kävi siis askel ensin Korkeavuorenkadun Fasaani Antiikkiin, josta löytyi
mitä ihastuttavin pari viinilaseja, joista illan kuohujuoma sai arvoisensa
astian. Ja saahan tällä hyvän syyn hankkia itselleen astiakaappiin lisää kaunista
katseltavaa ja mies saa syyn pyöritella jälleen typertyneenä silmiään.
Illan tunnit kuluivat siivillä, jaksoimme sen aikana juuri ja juuri siirtyä kallioilta lähemmas Kaivopuiston rantaa miettimään, miten tulevaisuudessa sitten parkkeeraamme takapuolemme sen oman paatin kohdalle. Ei näissä maisemissa ja tunnelmissa voi oikein pidättäytyä haaveilemasta.
-M
No comments:
Post a Comment